Tekonurmelle on käyttöä myös pallokenttien ulkopuolella, kuten tässä arvattavasti kovalle kulutukselle joutuvassa leikki–liikuntapaikassa.
Teksti ja kuvat: Elina Vuori Nyt kun paljon puhutaan kestävästä kehityksestä ja luonnon monimuotoisuudesta, jokaisella vihreällä neliömetrillä on merkitystä. Niitty ei joka paikkaan sovi, ja paikoin tekonurmella voi suojella sitä elävämpää vihreää pintaa kulumasta. Kaikenlaisia ratkaisuja siis tarvitaan.
Niitty syntyy niin luontaisesti kuin kylvämällä. Se vaalii monimuotoisuutta, mutta ei pysy kunnossa ilman ihmisten tai eläinten apua.
Millainen niitty? Sana niitty tuo varmasti erilaisia mielikuvia eri ihmisille: maatalousyrittäjän näkemys niitystä on erilainen kuin luonnonsuojelijan. Myös niittytyyppejä on useita kosteus-, valo- ja maaperäolojen mukaan. – Lisäksi luonnossa ei mikään ole pysyvää, vaan jatkuvassa muutoksessa niin luonnon omien prosessien kuin ihmistoiminnan takia. Myös eri vuosina sama paikka voi näyttää aivan erilaiselta ja tietenkin eri vuodenaikoina, muistuttaa biologi Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. Hän korostaa, että niittyä perustaessa on mietittävä tarkkaan paikan olojen vaikutus kasvillisuuteen: topografia, varjostus, maaperä, siemenpankki… – Maa-ainesten uusiokäytön asiantuntija Pirjo Laulumaa sanoo mielestäni hienosti, että uusia pinta-maita ei enää valmisteta. Siksi paikalla olevaa kasvualustaa kannattaa kunnioittaa jo eliöympäristönäkin. Myös hoito on suunniteltava tarkkaan. Sen oikea-aikaisuus on tärkeää, ja se vaihtelee vuosittain. – Tärkeää on myös, että käytettävä kasvi- ja taimimateriaali on kotimaista, mielellään vielä paikallista, Pimenoff painottaa. Onnistuneen monimuotoisuuskohteen tunnistaa siitä, että linnut viihtyvät paikalla.Vinkit niittyjen hoitoon
Harva tulee ajatelleeksi, että jopa Helsingin kaupungilla on hoidossaan satoja hehtaareja niittyjä ja muita avoimia alueita. Niistä arvoniittyjä on noin 12 hehtaaria ja luonnonsuojelualueita yli 27 hehtaaria. Arvoniityt ovat tärkeitä niiden kulttuuriperinteen, maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi jotkut niityistä voivat olla myös lähistön asukkaille merkittäviä, minkä vuoksi ne määritellään arvoniityksi. Kartanovastaava Pepita Palonen Helsingin kaupungin Staralta huolehtii esimerkiksi kartanoiden, huviloiden ja maalinnoituskohteiden arvoniityistä. Käytännön kokemusta hoidosta on kertynyt paljon. – Lupiinista olemme jo voiton puolella kohteissa. Paras konsti oli lopulta paksu kerros niittojätettä niiden päällä. Pitää myös muistaa, että koneiden huolto, ja ihan viikatteiden teroitus vaativat paljon aikaa kesässä, hän sanoo. Arvoniittyjä niitetään aina leikkaavalla terällä, ei niittomurskaimilla. Ne levittävät hienoa kasvimassaa rehevöittämään maata ja repivät jäljelle jäänyttä kasvin tyveä niin, että se kuivuu. Lisäksi vaaditaan usein täsmäkitkentää. Niittojäte on aina vietävä pois paikalta. – Olemme liikkeellä usean hengen voimin, niin saamme työt nopeasti tehtyä. Viikatteen käytön oppivat kyllä kaikki ajan kanssa. Ja aina saappaat jalassa käärmeiden varalta! Palonenkin korostaa, että jos niitty on jäämässä rakentamisen alle, pintamaa pitää aina ottaa talteen muualla käytettäväksi.
Upea nurmikko vaatii paljon työtä ja hyvät materiaalit, mutta toimii paikassaan niin kehyksenä kuin käyttönurmikkona.
