Teksti: Johanna Reinikainen Kuvat: Elina Vuori
Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuosittain teemavihanneksen, -hedelmän tai -marjan. Titteli on tästä vuodesta lähtien päätetty vaihtaa Vuoden vihannes -nimityksestä Vuoden HeVi -nimen alle. Näin tunnustus käsittää jatkossa yhä kattavammin koko laajan kotimaisen hedelmä- ja vihannesosaston tuotevalikoiman. Tänä vuonna Vuoden HeVi on basilika.
Yrtit vakiintuneet Suomen ruokakulttuuriin
Suomen kansainvälistyvä ruokakulttuuri on antanut jalansijaa monipuolisesti myös yrttimarkkinoille.
Tilli ja persilja ovat jo vuosikaudet olleet basilikan rinnalla suomalaisten laajasti suosimia klassikkoyrttejä. Basilikan parissa ostajakunta on löytänyt myös erikoisuuksien kuten thai- ja kanelibasilikan pariin.
Basilika kuuluu jo oleellisena osana lautaselle meillä Suomessakin. Tuttuja käyttökohteita suomalaisille ovat vaikkapa viime vuosien suosikki uunifetapasta, italialaisesta keittiöstä lainatut margherita-pitsa ja itsetehty pesto sekä thaimaalaisen keittiön curryt. Ruokakulttuurin muutos ei käy hetkessä, mutta hittireseptien vanavedessä, matkustelun myötä ja heviosaston hyllymetrien kasvaessa monipuolinen yrttien käyttö iskostuu kuluttajien mieleen yleisemminkin.
Kotiviljelykin kasvattaa kiinnostusta
Basilika ja muut yksivuotiset yrtit ovat monen kotipuutarhurin suosikkeja myös kasvatusnäkökulmasta. Omavaraisviljely voi hyödyttää myös kaupan yrttien liikkumista: oman sadon yrttejä maistellessa ne vakiintuvat makupalettiin ja kuluttaja oppii arvostamaan vivahteikkaita maustekasveja puutarha- ja parvekeviljelykauden ulkopuolellakin.
Aromikas ja herkkä
Basilika lisätään usein annoksiin viimeisenä, vasta kypsennyksen jälkeen. Kuluttajilla on jo melko hyvin tiedossa suosikkiyrtin hyödyntäminen sellaisenaan, ilman kypsennystä tai muuta käsittelyä. Basilikan aromille ominaiset eteeriset öljyt haihtuvat hukkaan kuumentamisen yhteydessä.
Toisaalta myöskään liian kylmä ei sovi tälle herkälle kasville, joten sen säilytystä huoneenlämmössä ja suojausta talvisäällä on iskostettu kuluttajien mieleen viime vuosikymmenet.
Basilika, kuten muutkin tummanvihreät yrtit ja salaatit, sisältää hyvin folaattia. Folaatinsaanti on perinteisesti ollut suorastaan suomalaisen ravitsemuksen kompastuskivi, jota voisi paikata suosimalla mahdollisimman monipuolisesti tuoreita vihreitä vihanneksia. Tuore basilika sisältää folaattia noin 64 mikrogrammaa sataa grammaa kohden. Keskivertosuomalaisen päivän saantisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti yhteensä 330 mikrogrammaa folaattia.
Mausteyrttien runsas ja monipuolinen käyttäminen taklaa myös toista kotimaisten keittiöiden helmasyntiä, liiallista suolan määrää ruoanlaitossa.
Perinteisen maustebasilikan rinnalle on noussut myös muita aromaattisia vaihtoehtoja. Kaakkois-Aasiassa matkailleet suomalaiset osaavat jo kaivata tiettyihin annoksiin litteälehtisempää, itämaisten aromien kanssa sopivaa thaibasilikaa. Myös sitruunabasilikalle, kanelibasilikalle ja anisbasilikalle ovat suosijansa. Amerikasta kotoisin oleva kamferibasilika, Ocimum americanum, puolestaan kätkee sisäänsä limetin aromeja. Tämän monipuolisen yrtin kohdalla on siis vielä mahdollisuuksia viljelyvalikoiman laajentamiseenkin.
Yrttien pyhä kuningas
Basilikan tieteellinen nimi Ocimum basilicum tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa vapaasti käännettynä kuninkaallista yrttiä. Se onkin valloittanut valtakunnakseen jo käytännössä kaikki mantereet. Basilika on alun perin kotoisin Aasian ja Afrikan tropiikista, mutta löytänyt tiensä Eurooppaan jo satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua ja vakiinnuttanut asemansa Välimeren ruokakulttuurissa jo yli 2 000 vuotta sitten.
Yrttiin on liitetty vuosisatojen varrella pyhiä ja parantavia voimia. Sitä on käytetty ruoanlaiton lisäksi myös lääkinnällisenä rohtona esimerkiksi tulehdusten ehkäisyyn sekä vatsavaivojen rauhoittamiseen.
Basilika on ollut aikojen saatossa myös osana uskonnollisia rituaaleja. Holy basil ja tulsi -nimillä tunnettu aasialainen versio on puolestaan lajinimeltään Ocimum tenuiflorum.
Basilika jatkaa Vuoden HeVi -nimityksen juhlaa läpi vuoden. Tarjoamme uuden näkökulman basilikaan joka toisessa lehden numerossa.
