Teksti: Elina Vuori Kuva: Pierre Gros, Luke, laji.fi
Tällä kasvukaudella argentiinanlattanasta on kolme virallista havaintoa, kaikki taimimyymälöistä. Eliön haitallisuus tiedettiin jo keväällä, mutta vasta elokuussa lattanat päätyivät EU:n vieraslajiluetteloon, jolloin tiukemmat rajoitukset alkoivat koskea sitä.
Lattana ei ole kasvintuhooja, joten sitä ei varsinaisesti tarkkailla kasvintarkastusten yhteydessä.
– Kyllä kasvintarkastajatkin siitä meille ilmoittavat, jos havaitsevat, sanoo valtakunnallinen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.
Luken erikoistutkija Erja Huusela miettii, että lattanat kannattaisi huomioida kasvintarkastuksen yhteydessä. Näin toiminta olisi tehokasta ja järkevää.
– Kaikkien puutarhatoimijoiden on nyt aktiivisesti tarkkailtava tilannetta, Huusela painottaa.
Kaikille puutarhakaupan toimijoille on lähetetty Kainuun ELY-keskukselta toimeenpanokirjeet lattanoista. Koska ne ovat haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja, niitä ei saa ”päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa”, niin kuin ohje kuuluu.
– Jos lattanoita havaitsee esimerkiksi taimierässä, varminta on ottaa yhteyttä paikalliseen ELY-keskukseen. Myös ilmoitus vieraslajit.fi-sivun kautta tavoittaa, mutta siinä voi mennä aikaa enemmän, kehottaa Leinonen.
Ensi vuoden alusta ilmoitusreitti hiukan muuttuu, kun aluehallintouudistus etenee. Vieraslajikoordinaatio muuttuu valtakunnalliseksi, kun se siirtyy uuteen Lupa- ja valvontavirastoon, LVV. Samat ihmiset asioita osin edelleen hoitavat, mutta osoite on LVV.
Argentiinanlattanalla ei ole Suomessa pysyvää kantaa, joten sen kanssa on oma protokollansa.
– Pyrimme estämään lajin maahanpääsyn ja asettumisen tänne. Raportoimme kaikista löydöksistä ja hävittämistoimenpiteistä myös EU:lle, Huusela kertoo.
Lattanat ovat kotoisin trooppisilta alueilta, joten meikäläisestä talvesta ne eivät varmaankaan selviä – vielä. Tosin Etelä-Ruotsissa epäillään, että ne olisivat selvinneet leudosta viime talvesta.
Laji voisi pärjätä kuitenkin esimerkiksi kasvihuoneissa ja vaikkapa puutarhamyymälöissä. Selviämistä taimivarastojen kylmyydessä ei tiedetä.
Mitään tutkimusta tai hanketta lattanoiden biologiasta tai hävittämisestä ei ole meneillään.
– Ruotsalaiset ovat meitä noin vuoden edellä, ja heidän kokemuksiaan hävittämisestä kuuman veden ja pakastamisen kanssa olemme seuranneet. Ruotsissa on käytetty myös koiria lattanoiden löytämiseksi, Huusela kertoo.
Suomeen tuodaan vielä havukasveja, joista argentiinanlattanoita on aiemmin löytynyt.
– Nyt kannattaa pitää silmät auki, ja varsinkin ensi keväänä. Jokainen keväällä hävitetty otus on voitto, koska ne ovat tehokkaita lisääntymään, Leinonen painottaa.
