Teksti ja kuvat: Milla Tolonen
Saarelman Puutarha Lohjan Nummella on 1 500 neliön kauppapuutarha. Se on tunnettu pelargoneistaan, lajeja ja lajikkeita on yhteensä yli 400.
Pääpaino viljelyssä on kuitenkin monipuolisessa kesäkukka- ja amppelivalikoimassa. Kukkakauppa palvelee ympäri vuoden, ja pieni puutarhapuoti tarvikkeineen ja puuvartisine taimineen ja perennoineen on osa tarjontaa.
Puutarha on perustettu 1953 ja nyt vetovastuussa olevat sisarukset Tommi ja Pia Långström ovat jo kolmatta sukupolvea puutarhalla. Heidän vanhempansa Guy ja Raili Långström auttavat sesongeissa, palkattuja työntekijöitä ei ole.
Yrittäjät heti mukana projektissa
Kasvihuoneista ensimmäiset rakennettiin 1953, nykyään huoneita on rivissä neljä. Lisäksi huoneiden välissä on pieni orvokkihuone. Myymälä sijaitsee vanhassa vihannesten pakkaushuoneessa.
– Viime keväänä Lepaalta kysyttiin, kiinnostaisiko meitä olla hortonomiopiskelijoiden harjoitusyritys moduulissa Puutarha-alan kauppa, neuvonta ja toimitusketjut. Sanoimme heti kyllä, kertaavat Pia ja Tommi Långström projektin alkua.
Lehtorit Pasi Käkelä ja Eija Lankinen sekä Lean Demeter Oy:n yrittäjä ja vieraileva luennoitsija Taru Huju tutustuivat puutarhaan toukokuussa.
– Näin jälkeenpäin ajatellen opiskelijoille olisi ollut hyödyllistä nähdä kevään kiireet, jolloin yrittäjän uraa harkitseva voisi arvioida, haluaisiko tällaista elämää vai ei, sisarukset pohtivat.
Helppo harjoitus hortonomiopiskelijalle
Opiskelijat Miska Haapalainen ja Piia Hussi eivät kokeneet ongelmaksi sitä, että kurssi alkoi syksyllä, mutta he ovatkin molemmat olleet töissä puutarhakaupassa.
– Jos olisimme menneet Saarelman Puutarhalle keväällä, voi olla, että yrittäjillä olisi ollut niin kiire, että emme olisi ehtineet kysellä mitään, Haapalainen arvelee.
– Minun mielestäni oli tärkeää se, että ylipäänsä kävimme puutarhalla. Silloin saimme rauhassa kysellä yrittäjiltä kaikesta ja ottaa kuvia. Myös opettajien keväällä ottamat valokuvat auttoivat paljon, lisää Hussi.
Lepaan opiskelijoille puutarhakaupan moduuliopinnot alkoivat syyskuun alussa.
– Meitä oli 20 opiskelijaa, jotka tekivät tehtävät Saarelman Puutarhasta. Ryhmässämme oli neljä opiskelijaa ja päätimme itse keskinäisestä työnjaosta, kertaa Haapalainen.
Hän ja Hussi olivat samassa ryhmässä.
– Jaoimme tehtävät kahteen osaan. Keskityimme Miskan kanssa puutarhan logistiikan yleiskuvaukseen sekä pullonkaulaan ja sen ratkaisemiseen, Hussi kertoo.
– Ryhmämme kaksi muuta jäsentä keskittyivät asiakaskysymyksiin sekä yrityksen ilmeeseen, esillepanoon ja toiminnallisuuteen, Haapalainen lisää.
Tehtävä vahvisti ajatuksia yrittäjyydestä
Aloitustapaamisen jälkeen opiskelijat kävivät vuoroin luennoilla ja tekivät tehtäviä.
Hussi ja Haapalainen kokivat tehtävät helpoiksi. Heidän ryhmänsä keksi yhteensä 73 erilaista kehittämisehdotusta ja sivuja kirjalliselle työlle kertyi 58. Moduuli oli 15 opintopisteen laajuinen.
Miia Hussi pitää puutarhakaupan tuntemusta tärkeänä osana hortonomin opintoja. Omiin urasuunnitelmiin puutarhakaupan yrittäjyys ei kuitenkaan nyt kuulu.
– Huomasin, että Tommin ja Pian yrittäminen on elämäntapa. Sen näkeminen vain vahvisti ajatustani, että minusta ei olisi yrittäjäksi vastaavaan, Hussi sanoo.
Miska Haapalainen sen sijaan on jo pitkään ajatellut, että puutarhakaupan yrittäjyys sopisi hänelle, mutta ei yksin.
– Voisin alkaa yrittäjäksi, jos löytäisin sopivan yhtiökumppanin.
Hyödyllinen kokemus yrittäjille
Syyskuun alussa alkanut moduuli päättyi lokakuun loppupuolella, ja sen aikana opiskelijat tapasivat yrittäjät kahdesti Teamsissa lisäkysymyksiä varten. Kolmas etätapaaminen oli töiden esittelyä varten.
Pia ja Tommi Långström ovat erittäin tyytyväisiä työn antiin.
– Oli kiinnostavaa nähdä puutarha ulkopuolisen silmin. Tuli sellainen ajatus, että opiskelijat sanoivat ääneen sen, mitä olimme itse mielessämme pyöritelleet. Nyt oli sitten pakko toimia, kun kaikki muutkin jo huomaavat, että esimerkiksi tarve pöydille kesäkukkahuoneessa tai opastetaululle ulkona oli todellinen, Tommi Långström pohtii yhteistyön merkitystä.
Logistinen ratkaisu pakottaisi kasvamaan
Saarelman Puutarhan yrittäjillä ei ollut mitään erityistä ongelmaa, johon he toivoivat ratkaisua. Mielessä on ollut, että kasvihuoneen sisäisessä logistiikassa on parantamisen varaa, mutta asiat eivät ole yksinkertaisia.
– Matalien ovien vuoksi näihin huoneisiin ei pääse edes rullakon kanssa, taimet kannetaan laatikoissa kynnysten yli huoneesta toiseen. Toisinaan taimia joutuu suojaamaan kylmältä säältä huoneiden välisten siirtomatkojen ajaksi, joten onhan se hankalaa, Pia Långström selittää.
Eri opiskelijaryhmät ehdottivatkin huoneiden välille yhdyskäytävää. Sille kaavailtiin useita paikkoja, kuten heti myymälätilan takaa, huoneiden keskeltä ja huoneiden yläpäähän.
– Innostuimme yhdyskäytävän rakentamisesta huoneiden yläpäähän, mutta sitten tajusimme, että muovien vaihto ja huoneiden välien huolto muuttuisi vaikeaksi, jos käytävä tulisi yhdistämään takaseiniä. Niinpä se rakennetaan alkamaan heti myymälän takaa, jos rakennetaan.
Yhdyskäytävä kannattaisi rakentaa samaan aikaan uuden huoneen kanssa, joka korvaisi nykyisen pienen orvokkihuoneen.
– Enemmän kasvutilaa tarkoittaisi myös enemmän työtä, jolloin pitäisi palkata myös työntekijä. Kynnys siihen on vielä korkea, yrittäjät pohtivat.
Ideat hyviä mutta aika on rajallista
Pieneltäkin näyttävät muutokset vaativat joskus paljon työtä. Opiskelijat ehdottivat, että puutarhalla tehtäisiin kasvikohtaisia kylttejä, jotta osa neuvonnasta siirtyisi kylteille.
Jokaisen kasvin tietojen kirjoittaminen riittävän kattavasti vaatii kuitenkin niin paljon työtä, että kaikki lajit eivät ehdi tälle kaudelle saada omaa infotaulua. Infotaulujen merkitys on Saarelman puutarhalla erityisen suuri, kun työtä tehdään oman perheen voimin, ja käytännössä sisarukset seisovat kassalla kiireisimmät ajat.
– Olisi hauskaa ehtiä juttelemaan asiakkaiden kanssa ja neuvoa heitä, mutta valitettavasti se ei keväällä onnistu, Tommi Långström sanoo realistisesti.
Sähköiset kanavat oma aiheensa
Kotisivut ja somekanavat saivat myös useita parannusehdotuksia. Saarelman Puutarhan nettisivut ovat nykyisellään lähinnä yhteystietoja varten, mutta somekanavat Instagram ja Facebook ovat käytössä säännöllisesti. Yrittäjät ovat huomanneet somen hyväksi markkinointikanavaksi.
– Some on meillä kasvattanut asiakasmäärää selvästi, se on todella tärkeä. Opiskelijat antoivatkin sen kehittämiseen ideoita, ja varsinkin videoita kannustettiin tekemään. Onhan se aika kamalaa esiintyä videoilla, mutta kyllä me niitä kuitenkin teemme, sisarukset sanovat toisiinsa katsoen.
Långströmit tyytyväisiä yhteistyön antiin
Yksi ehdotus oli yrityksen muuttaminen osakeyhtiöksi, sillä tähän asti Pia ja Tommi Långströmillä on ollut omat toiminimiyritykset.
– Selvittelemme parhaillaan, miten muutos osakeyhtiöksi on parasta hoitaa, he kertovat.
Opiskelijayhteistyö antoi yli odotusten uusia asioita mietittäväksi. Materiaalia ehdotuksista tuli niin paljon, että niissä riittää tutkittavaa pitkäksi aikaa.
– Tapaaminen puutarhalla ja Teams-tapaamiset eivät vieneet liikaa aikaamme. Meille tästä projektista ei ollut vaivaa. Päinvastoin, se sai ajattelemaan asioita uudella tavalla, kun työstämme esitettiin kysymyksiä. Tämä kyllä potkaisi käyntiin uuden tekemisen, ja se on hyvä, sanovat Pia ja Tommi Långström tyytyväisinä.
