Valtaosa kaikista kurpitsoista päätyy koristetarkoituksiin. Lokakuu on vilkkainta kautta esimerkiksi halloweenin vuoksi.
Teksti ja kuvat: Jyrki Jalkanen Kurpitsan markkinat kasvavat huimaa vauhtia. Jos tulli- ja tuotantotilastoja on uskominen, on kasvu vuosien 2014 ja 2015 välillä ollut jopa 44 prosenttia. Valitettavaa on, että kasvu valuu selvästi enemmän tuonnin hyväksi. Kun 2014 kurpitsoja tuotiin Tullin mukaan vajaat 0,3 miljoonaa kiloa, oli määrä seuraavana vuonna jo noin 0,4 miljoonaa kiloa. Mutta onneksi myös kotimainen tuotanto kasvoi Luken tilastojen mukaan samassa ajassa 0,18 miljoonasta kilosta 0,25 miljoonaan kiloon. Kaupan lisääntynyt kiinnostus kotimaisia vihanneksia kohtaan tarjoaakin jo nyt muutamille viljelijöille mahdollisuuksia lisätä kurpitsatuotantoaan. Kokonaismarkkinat olivat 2015 vajaat 0,7 miljoonaa kiloa. Tiedossa ei ole, kuinka paljon tästä määrästä menee lopulta ihmisravinnoksi. Oletus on, että valtaosa ruokakauppojenkin kurpitsoista päätyy koristetarkoituksiin. Luken vanhemmista tilastoista löytyy myös tieto, että kotimaista kurpitsaa olisi vuosikymmenien ajan aina vuoteen 2006 asti tuotettu yhdestä kolmeen miljoonaa kiloa vuodessa. Sitten vuonna 2007 määrä romahti kerralla 0,1 miljoonaan kiloon. Loppuiko silloin kotimaisen kurpitsan käyttö teollisuuden raaka-aineena, vai mikä selittää ilmiön? Siihen ei löytynyt vastausta.
Kurpitsan arvonlisävero vaihtelee ostopaikan mukaan, vaikka se voisi kaikkialla olla ruoan verokannan mukainen eli 14 prosenttia.



